maanantai 22. toukokuuta 2017

Jälkiruoaksi suklaata

Nyt saa riittää. Ei enää kevytrahkaa eikä näkkileipää. Sen, joka haluaa laihtua, on syötävä enemmän rasvaa, väittää Harvardin yliopiston tutkija David Ludwig. Onko hän mennyt päästään sekaisin?

Ludwig totesi olevansa lääkäri, mutta samalla, ettei tiennyt terveellisestä ruoasta mitään. Vatsa sen kun kasvoi, vaikka hän söi omien sanojensa mukaan suositusten mukaisesti ja terveellisesti. Miksi paino silti nousi?


Nk. sivistysvaltioissa painon nousu on yleinen ongelma. Puolet saksalaisista on ylipainoisia. Yhdysvalloissa peräti joka kolmannes on selkeästi ylipainoinen. Vain noin neljä prosenttia saksalaisista on normaalipainoisia…


Ludwig päätti ottaa asiasta selvää. Hän tutki kirjallisuutta ja perusteenaan niiden tutkitut tieteelliset tulokset hän teki käytännön ruokaa. Neljän kuukauden kuluttua hänen oli ostettava uudet housut, koska hän oli laihtunut.


Nykyisin hän on varsin arvostettu lääkäri ja tutkija, joka on kirjoittanut paljon artikkeleita varteenotettavassa lehdistössä. Varsin käytännöllisiä: tyypillinen aamiainen esimerkiksi sisältää kaksi paistettua munaa, oliiviöljyä, kaksi ruokalusikallista juustoa, puoli kupillista täysmaitoa, sitten vielä vadelmia ja kreikkalaista jugurttia.


Siis kaloripommi. ”Siinä on jutun juju”, hän sanoo. ”Jos haluaa päästä eroon ylipainosta, on syötävä hyvää rasvaa.”


Tavallista on kuitenkin tähänastinen melkein uskonnonkaltainen metodi: joka haluaa laihtua, syököön vähemmän rasvaa. ”Loogista kyllä”, Ludwig sanoo. ”Sadat tutkimukset osoittavat ihan muuta. Me emme liho, koska syömme liikaa. Me syömme liikaa, koska olemme lihavia.”


Ludwig on osoittanut tämän käytännössä monissa kokeissaan. Mitä hanakammin yritämme laihtua, sen huonommat tulokset. Tiukan laihdutuskuurin tuloksena on yleensä jonkun ajan kuluttua palaava ylipaino. Ja sitten me luovutamme. Laihuuden ihannointi alkoi noin 40 vuotta sitten. Samanaikaisesti alkoi yleinen lihavuus.


Me ajattelemme, että kaikki ruoka on samaa. Ihmisen keho ei ajattele näin. Se reagoi aivan toisin rasvakaloreihin kuin hiilihydraattikaloreihin. Olemme lisäksi unohtaneet elintoiminnoille tärkeän hormonin insuliinin. Se on eräänlainen varotoimenpide mahdollista nälänhätää varten. Jos on riittävästi makeaa ja helposti sulavaa ruokaa, veren sokeripitoisuus nousee jyrkästi. Haima syytää insuliinia ja kehon ruoasta hyötyvä osa varastoituu rasvaksi. Jopa normaalipainoinenkin ihminen voisi elää ilman ruokaa useita viikkoja.


Sen sijaan tämän lisäenergian poispolttaminen aiheuttaa kehossa vastakkaisen reaktion: jos ravinteet on varastoitu rasvaan, ne puuttuvat verestä. Niinpä pian tulee leijonan nälkä, ja me haluamme keksejä, ranskanleipää, pitsaa – nopeasti sulavia kaloreita. Nämä taas nostavat insuliinin tuottoa ja kalorit varastoituvat rasvaksi, ja pian on taas nälkä…


Jos sen sijaan korvaamme ”nopeat” ruoat ”terveellisellä rasvalla” kuten vaikkapa oliiviöljyllä, majoneesilla tai kanankoivella, jäävät kalorit kehon käyttöön pitemmäksi aikaa, aineenvaihdunta vilkastuu ja rasvavarastot sulavat pois.


Kuitenkaan kaikki eivät tähän usko. Saksan elintarviketutkimuskeskuksen osastonjohtaja Heiner Boeing varoittaa liian radikaaleista ruokatottumusten muutoksista. Liiallinen rasva lihottaa samalla tavalla kuin liiat hiilihydraatitkin. Erityisesti hän varoittaa muka nopeasti vaikuttavista ihmedieeteistä.


Ravitsemusteema on nykyisin esillä uskonnonomaisesti. Esimerkiksi joka kymmenes varoo gluteenia, vaikka korkeintaan yksi prosentti kärsii keliakiasta.


Ludwig ei halua olla oikeassa olemisen takia vaan siteeraa myös tätä hänen teoriaansa vastaan olevia tutkimuksia. On kuitenkin varmaa, että vähärasvainen ravinto ei ole ihmiselle terveellistä. Nykyisin terveellinen aamiaissuositus on täysjyväpaahtoleipä, vähärasvainen juusto ja lasillinen appelsiinimehua. Tutkittua tosiasiaa on, että vähärasvainen ravinto ei mitenkään vähennä syöpää, diabetestä eikä sydänsairauksia. Tätä tulosta on yritetty monin tavoin kaataa siinä onnistumatta, mutta viralliset ruokasuositukset noudattavat pääosin yhä vanhaa kaavaa.


Eivätkö Ludwigin tulokset sitten ole manipulointia ja väärennä markkinoita? ”Eivät”, hän sanoo. ” Nykyinen politiikka maataloustukineen perunan- ja viljanviljelylle väärentää kilpailua. Maatalouslobbaajilla on vahva vaikutus lain laatijiin, ja näin ollen suositukset ovat ennemminkin suuntautuneet taloudelliseen tuottoon kuin lasten terveyteen. Pitsaakin pidetään nykyisin jo usein vihanneksena.”


Mitä sitten pitäisi syödä? Ludwigin mukaan kuten mummon keittiössä: ”ihanan vanhanaikaisesti”. Sitä mikä maistuu hyvälle. Mozzarellaa, kermaa ja paljon salaattia. Kananmunaa, cheddar-juustoa ja avocadoa. Ja jälkiruoaksi suklaata, mutta sellaista, jonka kaakaoprosenttimäärä on yli 70. 

 Kuvakaappaus: Der Spiegel. Kauneuskilpailun osanottajia Toulousessa, Ranskassa


Teksti perustuu Der Spiegel-lehden artikkeliin ”Zum Nachtisch Zartbitterschokolade”, julkaistu 13.8.2016.




.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti