Minun ensimmäisellä työpaikallani Suomessa edellytettiin saksan taitoa, mutta silloin maailma oli erilainen.
Sitten myöhemmin saksan taitajien määrä romahti olemattomiin, kun englannin kielestä tuli uusi idoli. Suomalaiset ja saksalaiset tekivät kauppaa englanniksi, eikä useinkaan kumpikaan osapuoli osannut englantia kunnolla... ei ole yksi eikä kaksi tapausta, joissa jouduin selvittelemään siitä johtuvia isoja ongelmia. Tosin niillä, joilla oli Saksassa vahvistettu kielitaito, oli kysyntää jopa laman aikana.
Nykyisin opetan suomea ja teen käännöksen saksasta suomeen silloin tällöin, milloin millekin yritykselle. Suuresta ryntäyksestä ei mitenkään voi puhua.
Saksan kielen surkeasta asemasta Suomessa olen kirjoittanut tähän blogiinii useamman kerran. Edelleen Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani. Miksi me emme sitä näe?
........................
"Kenenkään saksaa puhuvan suomalaisen ei pitäisi olla työtön"
Saksalais-Suomalaisen
Kaupppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink uskoo, että saksaa
puhuville suomalaisille on tulevaisuudessa kysyntää työmarkkinoilla.
Kuva: Frank Ossenbrink
Kuva: Frank Ossenbrink
Saksalais-Suomalaisen
Kauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan Suomessa toimivilla
saksalaisyrityksillä on vaikeuksia rekrytoida saksaa osaavaa työvoimaa.
Vain 7 prosenttia Suomessa toimivista saksalaisyrityksistä,
joissa on saksankielisiä työtehtäviä, kykenee löytämään Suomesta saksaa
osaavaa työvoimaa vaikeuksitta. 19 prosenttia arvioi saksaa osaavan
työvoiman rekrytoinnin erittäin vaikeaksi, ilmenee Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tekemästä kyselystä.
"Tulos oli hyvin yllättävä. Emme odottaneet näin suuria vaikeuksia", kertoo kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink.
Kyselyyn vastanneista saksalaisomisteisista yrityksistä lähes puolet tarvitsee Suomessa saksaa osavaa työvoimaa. Suurin tarve on kaupan alalla toimivilla yrityksillä, mutta merkittäviä rekrytointivaikeuksia on myös teollisuudessa ja logistiikassa. Jopa 28 prosenttia vastanneista kaupan alan yrityksistä arvioi saksaa osaavan työvoiman rekrytoinnin erittäin vaikeaksi.
"Saksan potentiaali vain kasvaa ja Saksa on Suomen kauppakumppani numero yksi", Ossenbrink lisää.
"Kun yrityksillä on jo nyt ongelmia rekrytoida saksaa osaavaa työvoimaa, niin entä sitten tulevaisuudessa? Kenenkään saksaa puhuvan suomalaisen ei pitäisi olla työtön", Ossenbrink sanoo.
"Suomessa toimii perheyrityksiä, joissa vain iäkäs omistaja osaa
saksaa. Ongelmana on yrityksen jatkuvuus nuoremman polven saksan kielen
taidon heikentyessä", Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin
varatoimitusjohtaja Jan Feller toteaa.
Saksan Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kieliyksikön johtaja Joachim Bussianin mukaan saksan opetus suomalaisissa korkeakouluissa keskittyy liikaa opettajakoulutukseen.
"Vain harvat yliopistot yhdistävät saksan kieltä muihin opintoihin. Pulaa on erityisesti saksaa puhuvista insinööreistä. Olen joutunut sanomaan monelle Saksaan töihin haluavalle, että Saksassa täytyy osata saksaa."
"Englanniksi voi ostaa, mutta myymiseen tarvitaan saksaa", Ossenbrink täydentää.
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemä kysely tehtiin ensi kerran viime vuonna. Tänä vuonna kysely lähtettiin 265 Suomessa toimivalle saksalaisomisteiselle yhtiölle. Vastausprosentti oli 56.
"Tulos oli hyvin yllättävä. Emme odottaneet näin suuria vaikeuksia", kertoo kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink.
Kyselyyn vastanneista saksalaisomisteisista yrityksistä lähes puolet tarvitsee Suomessa saksaa osavaa työvoimaa. Suurin tarve on kaupan alalla toimivilla yrityksillä, mutta merkittäviä rekrytointivaikeuksia on myös teollisuudessa ja logistiikassa. Jopa 28 prosenttia vastanneista kaupan alan yrityksistä arvioi saksaa osaavan työvoiman rekrytoinnin erittäin vaikeaksi.
"Saksan potentiaali vain kasvaa ja Saksa on Suomen kauppakumppani numero yksi", Ossenbrink lisää.
Ongelmia koulutuksessa
Saksan opiskelu on Suomessa laskussa. Pitkän saksan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on laskenut radikaalisti sitten vuoden 2007: määrä on pudonnut yli 1600:sta alle 600:een. Vastaava romahdus on tapahtunut myös saksan kielen lyhyessä oppimäärässä.
"Kun yrityksillä on jo nyt ongelmia rekrytoida saksaa osaavaa työvoimaa, niin entä sitten tulevaisuudessa? Kenenkään saksaa puhuvan suomalaisen ei pitäisi olla työtön", Ossenbrink sanoo.
Saksan Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kieliyksikön johtaja Joachim Bussianin mukaan saksan opetus suomalaisissa korkeakouluissa keskittyy liikaa opettajakoulutukseen.
"Vain harvat yliopistot yhdistävät saksan kieltä muihin opintoihin. Pulaa on erityisesti saksaa puhuvista insinööreistä. Olen joutunut sanomaan monelle Saksaan töihin haluavalle, että Saksassa täytyy osata saksaa."
"Englanniksi voi ostaa, mutta myymiseen tarvitaan saksaa", Ossenbrink täydentää.
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemä kysely tehtiin ensi kerran viime vuonna. Tänä vuonna kysely lähtettiin 265 Suomessa toimivalle saksalaisomisteiselle yhtiölle. Vastausprosentti oli 56.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti