perjantai 1. elokuuta 2014

Wirtschaftswoche: Suomi Euroopan seuraava ongelmamaa


Mallimaasta ongelmalapseksi:
Wirtschaftswoche (”Talousviikko”) kritisoi Suomen hallitusta

On aika harvinaista, että saksalaislehdet kertovat Suomen asioista. Suomi ei yksinkertaisesti ole maailman keskipiste, kuten Suomessa yleisesti luullaan. Lisäksi on varsin vähän sekä suomea että saksaa taitavia toimittajia – tai ihmisiä yleensäkään. Hallituksen vaihtuessa asiasta kyllä uutisoidaan, ja perussuomalaiset ovat yleensä saksalaislehdistön mukaan rasisteja äärioikeistolaisia, natseja siis. Halla-aho ei ole hyväksi Suomen maineelle.

Nyt Wirtschaftswoche kertoo Suomen olevan Euroopan seuraava kriisimaa: hirveät valtion velat eikä talouskasvua lainkaan. Suomi teki lehden mukaan vakavan virheen ottaessaan 20-miljardin elvytyspaketin lainarahalla vuonna 2008 talouskriisin puhjetessa. Sen jälkeiset hallitukset ovat jatkaneet samaa linjaa tekemällä hirvittäviä uusia virheitä. Uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä. Lisäksi Ukrainan kriisistä johtuvat Venäjän talouspakotteet iskevät kovimmin juuri Suomeen.

Eihän asia sinänsä niin ihmeellinen olekaan. Saksalla menee lujaa, työttömyysprosentti on puolet siitä mitä se on Suomessa, huolimatta siitä, että maan väestöstä neljännes on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia – saksalaiset itse sanovat, että ehkä juuri siksi… Sen verran paljon olen sekä saksalaisten että suomalaisten PK-yritysten toimintaa seurannut, että mielestäni suomalaisten perisynti on kommunikaation eli väittelytaidon sekä markkinoinnin osaamisen puute. Mielestäni näitä molempia tulisi opettaa jo koulussa. Vahva ammattiyhdistysliike ja raskas byrokraattinen yritysverotus tekee sitten tehtävänsä: yrittäjän ei kannata palkata työntekijöitä. 

 Kuva: Wirtschaftswoche

Artikkelin varsinaisen aiheen lisäksi se kertoo Suomesta seuraavaa:

Vähän suomalaisia, paljon maata

Suomi on tosin pinta-alaltaan vain hieman Saksaa pienempi, mutta pohjoisessa maassa on vain 5,4 miljoonaa asukasta. Suurin osa väestöstä asuu maan eteläosassa ja Suur-Helsingin alueella. Noin 40 % asuu Etelä-Suomessa, se tekee 62,6 asukasta per neliökilometri. Maan pohjoisosassa, Lapissa, väestötiheys on vain 1,9 asukasta per neliökilometri.

Jaetut kansallislaulut

Suomen kansallislaulu on monessa mielessä jaettu: ensinnäkin, Viro käyttää samaa Fredrik Paciuksen säveltämää melodiaa kansallislaulunaan, ja toisekseen laulua lauletaan kahdella kielellä. Suurin osa kansasta laulaa sen suomeksi, pieni osa väestöä ruotsiksi. Näiden lisäksi Ahvenanmaalla on ihan oma kansallislaulunsa.

Kaksikielinen koulusysteemi

Ruotsinkielisen vähemmistön takia kaikissa kunnissa, jossa asuu suomea ja ruotsia puhuvaa väestöä, on tarjottava opetus molemmilla kielillä. Oppivelvollisuusikä on kuten Saksassakin 16. ikävuoteen asti. Suomalaiset käyvät yhdeksän vuotta peruskoulua, eräänlaista yhteistä kansakoulua.

Elintarvikemonopoli

Suomessa kolme konsernia hallitsee elintarvike- ja juomamarkkinoita: S-ketju, K-ketju ja Suomen Lähikauppa pitävät 90 prosentin osuudellaan markkinoita hallussaan, Lidlillä on noin seitsemän prosentin osuus (tilanne vuoden 2012 lopussa), muilla kansainvälisillä konserneilla on pienen markkina-alueen takia lähinnä vaikeaa. Leipomo- tai lihakauppaketjuja ei käytännöllisesti ole Suomessa lainkaan.

Suomalaisia vientivaltteja

Suomalaiset ovat aina myyneet puuta ja paperia. 70-luvulla ne muodostivat puolet Suomen viennistä. Sitten tuli Nokia ja Co. ja Suomi muuttui maanviljelysyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Mutta myös nykyisin Suomen metsistä tulee puolet Suomen raaka-aineista.

Kuitenkin Suomen myyntivaltti ovat nykyisin koneet (8,4 miljardia euroa vuonna 2010), tekee kokonaisviennistä 16 prosenttia. Seuraavina tulevat paperi ja pahvi 14 prosentin osuudellaa (7,3 miljardia euroa vuonna 2010). Sitä paitsi Heavy Metal on Suomessa hyvin suosittua. Euroopan ja Amerikan metallifänit kuuntelevat suomalaisia rokki- ja metalliyhtyeitä, sellaisia kuten Children of Bodom, Nightwish tai Eurovisio-voittaja Lordi.

Kuuluisia suomalaisia

Nimekkäitä suomalaisia ovat elokuvaohjaajat Aki ja Mika Kaurismäki, säveltäjät Jean Sibelius ja Levi Madetoja, sekä formulakuskit Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen. Rikkain suomalainen on viimeisimmän Forbes-listan mukaan Antti Herlin, jonka omaisuuden arvo on noin kaksi miljardia euroa kone- ja palvelufirmansa KONE-yhtiön johdosta.

Kummallisia suomalaisia urheilulajeja

Tavallinen suomalainen harrastaa mielellään urheilua, osin myös hyvin kummallisia lajeja. Suuren suosion on saanut esimerkiksi akankanto. Sonkajärvellä jo vuodesta 1992 on pidetty joka vuosi lajin maailmanmestaruuskilpailut. Suosittuja ovat myös lypsyjakkara – ja kännykänheitto, hyttysenlyönti ja marjanpoiminta tiiminä. Vuodesta 2011 pidetään myös suojalkapallon maailmanmestaruuskilpailut.

Suomalaiset ja snapsi

Alkoholi on Suomessa suhteellisen kallista, siitäkin huolimatta, että alkoholiveroa laskettiin vuonna 2004 noin 33 prosenttia. Myynti on erittäin säännösteltyä: yli 4,7 prosenttia sisältävää alkoholia voi ostaa vain valtion monopoliliikkeestä Alkosta. Jos haluaa tilata pullon olutta kapakassa, täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja maksaa siitä pitää noin viisi euroa per pullo. Suomalaisia tällainen ei näytä häiritsevän. Vuonna 2005 alkoholi oli suomalaisten työikäisten suurin kuolinsyy.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti