Ensimmäiset aateliston ja papiston edustajat saapuivat Konstanziin vuoden 1414 loppupuolella. Jokainen tulija otettiin vastaan hänen arvoaan vastaavalla tavalla.
Johannes XXIII oli ainoa kolmesta paavista, joka tuli kirkolliskokoukseen Pisasta puolustamaan omaa asemaansa. Hän kuitenkin pakeni kaupungista jo 1415, tällä kertaa päästäkseen näkemästä sitä, että joutuisi luopumaan paaviudestaan. Kokous joutui tästä syystä sekasorron valtaan ja oli vähällä päättyä kokonaan. Kuningas Sigismundin kuitenkin onnistui yhdistää riitelevät osapuolet, ja kokouksen osanottajat saivat kiinni karanneen paavin Breisachissa ja hänet pantiin pois paavin virasta. Vangituksi tultuaan Johannes joutui osan ajasta jakamaan vankilansa prahalaisen maisteri Jan Husin kanssa. Jan Hus poltettiin petturina heinäkuussa 1415 roviolla kokouksen toimesta uudistusmielisten mielipiteittensä takia.
Hans Baurin "keisarin suihkulähteestä" Konstanzissa Marktplatzilta löydät myös kolme paavia...
Koska Pisan paavi joutui luopumaan paaviudestaan, Rooman kaupungin paavi Gregor XII ilmoitti kesällä 1415 olevansa valmis luopumaan paaviudestaan uuden, valittavan paavin hyväksi. Sen lisäksi piti vielä saada Avignonin paavi Benedikt XIII luopumaan paaviudestaan, mutta tämäpä ei siihen suostunut. Sigismundin onnistui saamaan Beneniktin tärkeimmät puolustajat puolelleen, ja niin että kokous voi todeta vuonna 1417, että Benedikt ei ollut enää paavi. Niin marraskuussa 1417 voitiin asettaa Oddo di Colonna – ainoaksi – paaviksi nimillä Martin V, ja siten kokous oli täyttänyt tarkoituksensa. Mutta monta muuta tehtävää jäi kuitenkin kesken, kun kokous päätettiin 1418.
Konstanzin kokouksessa ei käsitelty vain tärkeitä teologisia asioita. Tuon ajan poliittiset ongelmat olivat tärkeässä roolissa. Ilmiriidassa keskenään olivat esimerkiksi Saksan ritarikunta pohjoisessa ja Puola sekä Latvia, ja lännessä Englanti ja Ranska. Huolimatta sotaisista konflikteista Konstanzissa käytiin keskusteluja vastapuolten kesken ratkaisujen löytämiseksi – siis keskusteluja asevoimien sijaan. Lisäksi kuningas Sigismund kutsui kaksille valtakunnanpäiville. Konstanz siis toimi kokouksen ajan Rooman valtakunnan pääkaupunkina.
Saksaksi: http://www.konstanzer-konzil.de/web/index.php/de/rueckblick/verlauf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti