sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Saksan liittopäivävaalit – ajatuksia menneisyydestä ja tulevaisuudesta ja vertailua Saksan ja Suomen välillä



Liittopäivävaalit pidetään Saksassa 22. syyskuuta 2013. Vaaleissa valitaan liittopäiville 598 edustajaa.

Liittovaltuustossa eli parlamentissa istuu kuitenkin 620 edustajaa. Tämä johtuu siitä, että nk. suoravaalimenetelmällä tietyt eniten ääniä saaneet tietyissä vaalipiireissä saavat joka tapauksessa paikan. 

Vertailun vuoksi: 
Saksassa on 80 miljoonaa asukasta, eli yksi kansanedustaja 130.000 kansalaista kohden. Suomessa on 5,2 miljoonaa asukasta ja 200 kansanedustajaa, eli yksi kansanedustaja 26 tuhatta kansalaista kohden. Olisikohan mittasuhteissa johonkin suuntaan joitan korjattavaa? 

Tärkeä on viiden prosentin kynnys, joten ihan pienet eivät pääse isojen kanssa muodostamaan hallituskoalitioita kuten Suomessa. Jos Suomessa olisi sama systeemi, ei nykyistä sixpack-hallitustamme olisi olemassa.

Kristillisdemokraattien liittokansleriehdokas on puolueen puheenjohtaja ja nykyinen liittokansleri Angela Merkel, SDP:n ehdokas on Peer Steinbrück.

Seuraavassa omia ajatuksiani, jotka eivät mitenkään ole minkään maan virallista politiikkaa. Kunnasllispolitiikkaan minua pyydettiin myös Saksassa, mutta kieltäydyin. Nyt Suomessa sitten kuitenkin suostuin, tietyssä mielessä pakon edessä, sillä en voi antaa kierouden voittaa…sitä paitsi olen sitä mieltä, että kansalaisen on hyvä tietää mitä maailmassa tapahtuu.

Lähdetäänpä miettimään, mitä me oikeasti haluamme.  Tästähän suurelta osin riippuu se, mitä teemme eli mihin pyrimme. Tämä siksi, että emme tekisi vertailuja vailla perustaa. Wikipedia listaa hyvinvointivaltion mallit näin:
  • Pohjoismainen malli, jossa päävastuu on valtiolla
    • Pohjoismainen malli tunnetaan myös sosiaalidemokraattisena hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa.
  • Keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä
    • Keskieurooppalainen tai konservatiivinen hyvinvointimalli on esimerkiksi Ranskan, Saksan tai Itävallan kaltainen yhteiskunta, jossa hyvinvointirakenteet on luotu ydinperheen ympärille.
  • Anglosaksinen malli, jossa päävastuu on yksilöillä
    • Anglosaksinen malli tunnetaan myös liberaalina hyvinvointivaltiona. Sellainen on esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Yhteiskunta jakaa vähävaraiset avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Verokanta ja tulonsiirrot ovat alhaiset ja valtion sosiaalimenojen osuus BKT:sta vähäinen. Työn merkitys ja arvostus on suuri. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hyväntekeväisyys on huomattava osa hyvinvointipalvelujen rakennetta. Yksityinen sektori osallistuu hyvinvointipalvelujen kustannuksiin työpaikkaetujen ja yksityisten sosiaalivakuutusten kautta.
Saksassa vaalien 2009 tuloksena valtaa pitää musta-keltainen koalitio, siis CDU/CSU sekä FDP eli liberaalit, ja kanslerinaan toimii Angela Merkel. SDP, vasemmisto ja vihreät muodostavat opposition. Koska Saksassa on tuo 5% kynnys, niin vaikka piraattipuolue ylitti sen neljän osavaltion vaaleissa, se ei vielä ole parlamentissa, sillä vuonna 2009 se sai vain 2% kannatuksen.

Nyt vaaleihin osallistuu yhteensä 34 puoluetta. Ehdokkaita on 4.451, joista 1.149 naista. 




CDU eli kristillisdemokraatit eivät ole Saksassa sama asia kuin Suomessa kristillisdemokraatit, eivätkä myöskään sama asia kuin Suomen Kokoomus. Oletan, että Suomen kristillisdemokraatit yrittivät nostaa profiiliaan valitsemalla tuon nimen. Mielestäni kristillisyyttä ei tarvita kummassakaan tapauksessa: vaikka Saksa onkin nimellisesti kristillinen maa, niin kovin on maallistunut heidän kristillisyytensä. En sanonut, etteikö sitä olisi. Kuitenkin vain 58% saksalaisista uskoo Jumalaan (Lähde: MDR).  Kristillistä puoluetta taas en ymmärrä laisinkaan, sillä uskonnolla ja politiikalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kristillinen puolue on vain yhden asian liike, ja näköjään Suomessa helluntailaiset ovat sen omineet itselleen. Yleensäkin voi todeta, että se joka kaikkein kristillisin väittää olevansa, ei sitä ole… miten vakaumuksellaan voisikaan ylpeillä! 

Oma arvioni on, että Saksan kristillisdemokraatit voittavat nämäkin vaalit. Kannatus on tällä hetkellä 52%.

Wolfgang Schäuble, nykyinen valtiovarainministeri, koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori, on Saksan arvostetuimpia poliitikkoja. Vuonna 1990 ollessaan sisäministerinä Schäuble joutui hyökkäyksen kohteeksi: Häntä ammuttiin puhetilaisuudessa, jolloin hän loukkaantui vakavasti ja halvaantui. Vammautumisen takia hän joutuu edelleen turvautumaan pyörätuoliin.

Helmut Kohl jäänee historiaan Saksojen yhdistäjänä. Silloin tehtiin isoja virheitä, mutta kiire kun oli, niin todennäköisesti ei ollut mahdollisuutta valmistella asioita sen kummemmin. Olisihan Neuvostoliitto voinut tehdä heti seuraavana päivänä mitä hyvänsä. Muistan hänet isona möhkönä ja päätä pitempänä muuta kansaa, oli siis helppo nähdä hänet väen keskellä. Kohlille tuli sama tauti kuin mitä muutamilla muillakin poliitikoilla (Katainen mukaan lukien): ei millään halunnut luopua vallasta. Kohlin vaimolla oli valoallergia ja hän otti itsensä hengiltä… no, ehkä tämä ei kuulu asiaan.

CDU eli kristillis-demokraattinen unioni on valtakunnan kristillisdemokraattien baijerilainen siipi, ja yleensä kaikessa enemmän oikealla kuin emopuolue. 



Sosiaalidemokratiakaan (SDP) ei ole samanlaista kuin Suomessa. Suomessa ammattiyhdistysliikkeet päättävät – minun mielestäni – kaikesta.  Ei vaurautta voi ylhäältäpäin määrätä. Sitä syntyy vain silloin, kun innovaatiot saavat tarvittavan tuen kehittyäkseen markkinakelpoisiksi ja kun yrittäjille, jotka työllistävät väen, annetaan siihen realistiset mahdollisuudet.  

Vuoden 1969  vaaleissa Saksassa SDP nousi suurimmaksi puolueeksi ja pääsi FDP:n eli liberaalien tuella maan johtoon. Puolue säilytti asemansa kanslereiden Willi Brandt ja Helmut Schmidt aikana aina vuoteen 1982. Vuoden 1982 vaaleissa CDU–FDP-koalitio palasi valtaan ja piti sitä hallussaan Saksojen yhdistymiseen asti. Brandtia moitittiin laajalti ovien avaamisesta Itä-Saksaan. Hänen aikanaan idässä asuvat kantasaksalaiset saivat luvan palata Länsi-Saksaan, aivan kuten inkeriläiset Suomeen. Integraatio onkin onnistunut hyvin, vaikka kantaväestö olikin heille kateellinen mutta mielestäni syyttä: perheyhteys ja talkoohenki ovat heillä voimissaan. 

Hampurilainen monitaituri ja arvojohtaja SDP:n Helmut Schmidt taas on yhä tänäänkin hyvin arvostettu henkilö. Gerhard Schröder ei sitä sitten ole. Hänestä käytettiin nimeä ”playboy”, sillä hän esiintyi mm. Hugo Bossin vaatemannekiinina… ja kärsittyään vaalitappion siirtyi venäläisen Gaspromin toimitusjohtajaksi. 

SPD on maailman vanhimpia sosiaalidemokraattisia puolueita ja sitä on jo toista vuosisataa pidetty sosiaalidemokraattisen liikkeen tärkeänä suunnannäyttäjänä.



Vihreät ovat aivan erilaisia Saksassa ja Suomessa. Suomen vihreät ovat mielestäni sitä, mitä vihreät olivat Saksassa 1970-luvulla. Vihreä aate menee täällä kaiken järkevän toiminnan yli. Toki aate on saanut aikaa suuria muutoksia ihmisten ajattelumalleissa positiiviseen suuntaan, mutta puolue on edelleenkin yhden asian liike, ja vihreän ajattelun pitäisi sisältyä jokaisen puolueen ohjelmaan.  Saksan vihreät eivät aja vain omaa etuaan, vaan ovat siellä oikea vaihtoehto perinteiselle oikeisto-vasemmisto-asettelulle.  

Osmo Soininvaara vertaa Suomen taloustilannetta Ruotsiin ja Saksaan. "Mitä Ruotsi ja Saksa ovat tehneet toisin? Molemmat ovat parantaneet menestyksellisesti huoltosuhdettaan työperäisen siirtolaisuuden avulla. Molemmat ovat myös tehneet viimeisen kymmenen vuoden aikana määrätietoisia toimia, joilla on puututtu rakenteelliseen työttömyyteen ja pidennetty työuria."



FDP – vapaat demokraatit eli keskustaoikeustalainen klassista liberalisimia edustava puolue on  pahasti kärsineet entisen johtajansa Guido Westerwellen tunnustauduttua homoksi. Sanotaan, että he seurailevat kristillisdemokraatteja kuin koira isäntäänsä. Kukaan ei oikein tiedä… vaakakupissa aina se viiden prosentin kynnys, mutta apupuolueena tarpeellinen kuten ruotsalainen kansanpuolue Suomessa. (Miksi muuten ruotsalainen? Miksi ei ruotsinkielisten puolue?) Tällä hetkellä näyttää siltä, että liberaalit ovat konservatiiveille rasite eikä apu…


NPD:n, äärioikeiston, kansallisdemokraattinen puolueen ideologia on vuoden 1999 turvallisuuspalvelun raportin mukaan NPD:n ideologia  lähellä kansallissosialismia ja siihen kuuluu aggressiivinen rasistinen viha ulkomaalaisia kohtaan. Näkyvää toimintaa on kaikenlainen vihan lietsonta etenkin itäisissä osavaltioissa, joissa työttömyys on suurta. Onneksi puolue on Saksan puoluekentässä kannatuksensa puolesta mitätön, mutta valitttavasti näkyvä. Äärioikeistolaisten ulkonäköä taas on usein paljaaksi ajeltu päälaki, joten nuoret saksalaiset vieraani ovat säännöllisesti kauhuissaan olettaen Suomen mulipäiden olevan natseja, äärioikeistolaisia. 


Vasemmisto (Die Linke) syntyi PDS:n eli entisen DDR:n valtapuolueen ja pääosin entisen Tilanne sama kuin Suomessa – eipä juuri mitään sanottavaa. Ikävä kyllä usein vain väkivaltaa. 

 
AFD:llä menee lujaa. Alternative für Deutschland   Vaihtoehto Saksalle. Uusi puolue, josta kukaan ei oikeastaan tiedä muuta kuin suomalaisittain katsottuna ovat samoilla linjoilla kuin perussuomalaiset. Nähtäväksi jää, miten suureksi Saksan eurokriittisyys nousee. 


Piraattipuolueesta olen kirjoittanut aiemminkin.  http://pipa01.blogspot.fi/2012_01_01_archive.html. Sanoisin edelleenkin, että perinteiset puolueet pelkäävät tulokkaita.

”Perussuomalainen” (13.8.2013) kertoo, että Financial Timesin Tony Barber muistuttaa uutiskommentissaan lukijoitaan siitä, ettei Saksan vahvuus tule näillä näkymin säilymään. Vaikka Saksa on nyt euroalueen väkirikkain maa, tulee Ranska ohittamaan Saksan. Saksassa on sisäistetty tilanne, ja nyt yhteiskunta aikoo tarjota pienille lapsille päivähoitopaikkoja, jotta saksalaisten perhe- ja uraelämä eivät menisi ristiin.
Barber nostaa esille Saksan heikon infrastruktuurin tilan. Huolto on lähes olematonta. Huomion saa myös se, että opetukseen ja tuotekehittelyyn käytetään Saksassa poikkeuksellisen vähän rahaa.

Yhdessä asiassa Saksa kuitenkin päihittää monta muuta euromaata. Työttömyys on kolmen vuoden aikana (kesäkuu 2010 – kesäkuu 2013) pudonnut Saksassa 1,7 prosenttiyksikköä, kun puolestaan monessa euromaassa on luvut räjähtäneet käsiin. Koko euroalueella kolmen vuoden aikana työttömyys on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä.

Tyttömyys vaihtelee Saksassa 11,7 (Berliini) ja 3,8 (Baijeri) välillä. Etelä-Saksalaiset ovat vauraimpia, Hampuri sen sijaan on eniten kasvava kaupunki. 

Työttömyys Saksassa osavaltioittain. Kuvien lähde: Bundesagentur für Arbeit (työvoimatoimisto)/Statista

Vaan eipä tässä mitään hätää...?

Maailman maat, bruttokansantuotteen mukaan, toukokuu 2013. Lähde: World Economic Outlook Database, IWF.



BIP / asukas
Sija Maa BIP/asukas
US-Dollar (2012)
Muutos
edellisvuoteen (reaaliarvo)
maan vallutassa
1 Luxemburg Luxemburg 107.206 -1,75 %
2 Katar Katar 99.731 +2,48 %
3 Norwegen Norja 99.462 +1,66 %
4 Schweiz Sveitsi 79.033 +0,38 %
5 Australien Australia 67.723 +2,30 %
6 Vereinigte Arabische Emirate Arabiemiraatit 64.840 +0,88 %
7 Dänemark Tanska 56.202 -0,92 %
8 Schweden Ruotsi 55.158 +0,59 %
9 Kanada Kanada 52.232 +0,70 %
10 Singapur Singapur 51.162 -0,41 %
11 Vereinigte Staaten USA 49.922 +1,48 %
12 Österreich Itävalta 47.083 +0,26 %
13 Japan Japani 46.736 +2,22 %
14 Niederlande Alankomaat 46.142 -1,25 %
15 Finnland Suomi 46.098 -0,66 %
16 Irland Irlanti 45.888 +0,71 %
17 Kuwait Kuwait 45.824 +2,23 %
18 Belgien Belgia 43.686 -1,05 %
19 Island Islanti 41.739 +1,30 %
20 Brunei Brunei 41.703 -0,23 %
21 Deutschland Saksa 41.513 +0,70 %


BIP maittain / asukas (ostovoima mukaan)

Sija Maa BIP (PPP)
/asukas
Int.-$ (2012)
Muutos
ed. vuodesta
1 Katar Katar 102.211 +4,31 %
2 Luxemburg Luxemburg 79.785 +0,01 %
3 Singapur Singapur 60.410 +1,37 %
4 Norwegen Norja 55.009 +3,48 %
5 Brunei Brunei 54.389 +1,55 %
6 Hongkong Hongkong 51.494 +2,38 %
7 Vereinigte Staaten Vereinigte Staaten 49.922 +3,30 %
8 Vereinigte Arabische Emirate Vereinigte Arabische Emirate 49.012 +2,69 %
9 Schweiz Schweiz 45.418 +2,17 %
10 Kanada Kanada 42.734 +2,50 %
11 Australien Australia 42.640 +4,13 %
12 Österreich Itävalta 42.409 +2,05 %
13 Niederlande Alankomaat 42.194 +0,52 %
14 Irland Irlanti 41.921 +2,51 %
15 Schweden Ruotsi 41.191 +2,39 %
16 Kuwait Kuwait 39.889 +4,06 %
17 Island Islanti 39.224 +3,11 %
18 Deutschland Saksa 39.028 +2,50 %
19 Republik China Kiinan tasavalta 38.749 +2,67 %
20 Belgien Belgia 37.883 +0,72 %
21 Dänemark Tanska 37.657 +0,85 %
22 Vereinigtes Königreich Yhdist.kuningaskunnat 36.941 +1,14 %
23 Finnland Suomi 36.395 +1,11 %






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti