torstai 5. huhtikuuta 2012

Pääsiäistapoja Saksassa

Maalattuja munia ja frakkipukuisia ratsastajia

Pääsiäinen, jota vietetään Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi, on myös monille saksalaisille vuoden tärkein juhla. Maassa juhlitaan – ja samalla ylläpidetään moninaisia vuosisatoja vanhoja perinteitä.




Etenkin lapset pitävät pääsiäisestä, sillä pääsiäispupu piilottaa sunnuntaiaamuna kirjavia munia puutarhaan ja sateen sattuessa asuntoon, jotta lapset voisivat ne etsiä ja löytää. Joistakin munista löytyy myös yksi jos toinenkin makeinen tai pikkuinen lelu.

Etsiminen on niin hauskaa, että sitä ei voi lapsilta mitenkään ottaa. Muistan, että yhtenä vuonna värjäsimme korillisen kananmunia ja kun kaikki oli löydetty, etsittiin samat munat toiseen ja kolmanteenkin kertaan. Sepä ei lapsia haitannut, ja tulihan niitä munia se korillinen.



Kuvateksti: "Täälläkään ei ole mitään!" "Mistä vielä voisit etsiä?"
Kuva: Peter Thulke

Vuosi vuodelta värjäsimme ja maalasimme munia ja kauniitahan niistä tuli. Katsoin tänään televisiosta lyhyen pätkän ortodoksien munanmaalausta. Tutulta näytti, vaikka emme niihin ikoneita maalannetkaan.

Pääsiäispupun mainitsee ensimmäisen kerran Geord Frank vuonna 1682 kertomuksessaan ”De ovis paschalibus” eli ”Pääsiäismunista”. Siinä sanotaan jotenkin näin: ”Elsassissa ja ympäristössä näitä munia kutsutaan jäniksen muniksi, ja se johtuu eläinsadusta, missä vähä-älyisille ja lapsille yritetään todistella, että pääsiäispupu munii tuollaisia munia ja piilottaa niitä sitten puutarhaan, ja sieltä sitten huvittuneiden aikuisten iloksi lapset niitä etsivät…”



1700-luvulla pääsiäispupu on jotakuinkin tuntematon, mutta 1800-luvulta alkaen se on ollut osa saksalaisten pääsiäisperinnettä.



Kuva: © picture-alliance / dpa

Munien koristelun mestareita ovat sorbit, pieni slaavilainen vähemmistö itäisessä Saksassa, Puolan ja Tsekinmaan rajalla. He jopa joskus kirjovat munat peittämällä ne hienonhienoilla koristepistoilla. Toinen sorbien pääsiäistapa on ratsastus. Frakkipukuiset miehet ratsastavat kylästä kylään kertoakseen pääsiäisen ilosanomasta. Tällaisiin kulkueisiin saattaa osallistua jopa parisataa ratsastajaa, ja katsojia katujen varsilla riittää. 






Pääsiäiskaivon koriste on tietenkin myös muna. Sellaisia näkee Etelä-Saksassa. Kylän asukkaat koristelevat kylänsä kaivon moninaisin kuvioin koristelluilla munilla sekä kukilla. Kyläkaivot ovat pääsiäisen aikoihin suosittuja retkikohteita ja joillakin seuduilla Frankenin maakunnassa suosittuja turistikohteita.





Pohjoisessa Saksassa sytytetään lauantaina pääsiäiskokko, tai pääsiäisratas. Jälkimmäisessä täytetään suuri tammikiekko oljilla ja oksilla ja pyöräytetään mäestä alas. Jos se tulee ehjänä perille, vuodesta tulee hyvä viljavuosi. Lähteistä haettu pääsiäisvesi taas omistaa voimia, joka tekee ihosta kauniin ja eheän.

Tänäkin vuonna sain kutsun yksityiselle pääsiäiskokolle, Hampurin vieressä olevaan pikkukaupunkiin, maatilalle. Ihana asia että minua yhä muistetaan siellä! Muutama vuosi sitten oli pääsiäiskokolla yöpakkanen, mutta se ei tahtia haitannut, olihan tuli lämmin ja lämmintä vaatetta vieraillekin haettiin vaatekaapista ja grillilihaa ja lisukkeita isosta juhtateltasta. Väkeä oli koko kylä… Eikä menty nukkumaan koko yönä…




Ja kuten juhlissa yleensäkin, ruokakin on perinteistä. Sitä on pääsiäisleipä, kala pitkäperjantaina ja lammas sunnuntaina. Pääsiäisleipä on minun makuuni lähinnä meidän pullapitko.

Pääsiäislammas ei toki ole vain lihaa, vaan myös kakku. Tällaisia kakkuvuokia sain aikojen saatossa useita, koska syntymäpäiväni sattuu pääsiäisen aikoihin.




Jos jostain tällaisen kakkuvuoan löydät, niin resepti on tässä:

    700-800 ml vuokaan tarvitset

     125 g pehmeää margariinia
   125 g sokeria
   1 pussi vaniljasokeria
   hiukkanen suolaa
   50 g kookoshiutaleita
   3 pientä kananmunaa
   100 g vehnäjauhoa
   sitruunauutetta
   korppujauhoa
   tomusokeria

ja tehdään sitten normaali kakkutaikina. Eli: leivitetään vuoka, vatkataan margariini vaahdoksi, lisätään sokeri ja vaniljasokeri ja suola, ja lopuksi sitruunauute. Munat sekoitetaan taikinaan hitaasti ja yksitellen. Jauhot sekoitetaan varovasti joukkoon. Kookoshiutaleet ruskistetaan pannussa, annetaan jäähtyä ja sekoitetaan taikinaan. Paistetaan 170-200-asteisessa uunissa n. 40 minuuttia. Jäähtyneen lampaan päälle sitten tomusokeria.  


Suklaamunia Saksassa toki on, tosin ei niitä isoja mitä Suomessa. Vaan tavallinen tuliainen on suklainen pääsiäispupu. Tunnetuimpia ovat alla olevat Lindtin kultainen ja Milkan lila pupu…




 




Saksalainen ja sveitsiläinen suklaa ON hyvää!



 















Lähteinä olen käyttänyt mm.: http://www.entdecke-deutschland.diplo.de



1 kommentti: