keskiviikko 16. elokuuta 2017

Mikä on tyypillisesti saksalaista?



Kirjoittaja:  Kurt Brand, 5.2.2017
 
On olemassa kosolti (osin hyvin hullunkurisia) kyselyjä ja kirjoituksia siitä, mikä on tyypillisesti saksalaista. Näitä ovat esimerkiksi australialaisen Kielissä asuvan kirjailijan ja opettajan Liv Hambrettin artikkeli. (http://www.livhambrett.com/everything-i-know-about-germany-germans/what-i-know-about-germans/)
Sen lisäksi Goethe-instituutin kyselyt antavat muutamia mielenkiintoisia näkökantoja saksalaisuuteen, siis muunmaalaisten näkemänä (http://www.goethe.de/ins/gb/lp/prj/mtg/typ/deindex.htm).


Alla kukoistavankirjava sadan käsitteen luettelo (yrityksiä, henkilöitä, ominaisuuksia, tuotteita, rakennuksia, juhlia jne.), jonka perusteella voisi alkaa miettiä, mikä olisi Saksalle ominaista.


Kirjoittaja toivoo lisäyksiä ja kommentteja. 

1.           Autot tai autoteollisuus (VW, BMW, Mercedes, 
         Porsche, Audi, Opel, Continental)

2.           Saksalaiset kone- ja laitevalmistajat (Heidelberger 
         Druckmaschinen, Jungheinrich, Kuka, Krones,
         Dürr, Claas, Voith, MAN)

3.           Kemia ja farmakonsernit  (Bayer, BASF,
         Beiersdorf, Fresenius) - "Maailman apteekki"
        1900-luvun alkupuolella

4.            Aseteollisuus (Wegmann, Rheinmetall,
          Krauss-Maffei, Heckler & Koch)

5.            Saksalainen aseistus (sukellusveneet, panssarit,
          laivat, konepistoolit)

6.            Teräskonsernit  (nykyksin: thyssenkrupp, aiemmin:
          Krupp, Thyssen, Hoesch)

7.             Elektroteknologiakonsernit (Siemens, Bosch)

8.             Saksalaiset keksijät ja Nobel-palkintoja saaneet
          (Albert Einstein, Gustav Hertz, Werner
          Heisenberg, Max Planck, Fritz Haber, Robert
          Bosch, Robert Koch)

9.              Vakuutukset (Allianz, Münchner Rück)

10.            SAP

11.            Deutsche Bank

12.            Deutsche Lufthansa

13.            Deutsche Telekom/T-Mobile

14.            Deutsche Post/DHL

15.            Deutsche Bahn (valtion rautatiet)

16.            Elintarvikekaupat (ALDI, Lidl)

17.            Urheilutarvikkeet (Adidas, Puma)

18.            ”Saksan markka”

19.            Die Deutsche Bundesbank
            (Saksan valtion pankki)

20.            Saksalainen tekniikka

21.            Saksan keskiluokka

22.            Saksan käsityöteollisuus

23.            Saksan ammattikoulutus

24.            Ympäristönsuojelu

25.            Ekologia (jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö,
             uusiutuva energia)

26.            Yksityisyydensuoja ja tietoturva

27.            Moottoritiet ilman nopeusrajoitusta

28.            Kansalaisaloitteet (tekniikkaa, edistystä vastaan)

29.            Olut (Becks Bier, Baijerin oluet)

30.            Makkarat

31.            Leipä (erityisesti kokojyväleipä)

32.            Bratwurst & Currymakkara

33.            Sianpotka, hapankaali ja perunapallerot

34.            Peruna

35.            Keitot

36.            Piparkakut

37.            Schwarzwaldin kirsikkakakku

38.            Sauerbraten (hapanpaisti)

39.            Yhdistykset (metsästysseurat, palokunnat,
            kyyhkysenkasvattajat)

40.            Jalkapallo (kansallisjoukkue,
            FC Bayern, Borussia Dortmund)

41.            Urheilun ihannointi (jalkapallo, käsipallo,
             jääkiekko, yleisurheilu)

42.            Järjestys & rakenteen ylläpitäminen

43.            Kuri

44.            Perusteellisuus & tunnollisuus

45.            Luotettavuus

46.            Täsmällisyys

47.            Kuuliaisuus

48.            Auktoriteettiin uskominen

49.            Poroporvarillisuus

50.            Ylimielisyys („Saksa parantaa muun maailman“)

51.            Lainsäädännön ja valvonnan noudattaminen

52.            Tehokkuus

53.            Tarkkuus

54.            Riskienpelko

55.            Säästäväisyys

56.            Vuokra, ei omistaminen

57.            Puhtaus

58.            Suorasukaisuus („Saksalaiset vihaavat
             smalltalkia“)

59.            Suora katsekontakti

60.            Ei huumorintajua

61.            Vieraanvaraisuus

62.            Halu matkustaa ja kokea uusia asioita

63.            Paikkojen varaaminen kylpypyyhkein

64.            Sandaalit ja valkoiset sukat

65.            Nudismi/alastonrannat

66.            Loveparade & kesäsatu 2006

67.            Runoilijat (Johann Wolfgang von Goethe,
            Friedrich Schiller, Heinrich Heine, Berthold
            Brecht, Friedrich Hölderlin, Heinrich von Kleist,
           Jakob & Wilhelm Grimm)

68.            Filosofit (Immanuel Kant, Friedriche Nietzsche,
            Karl Marx, Georg Wilhelm Friedrich Hegel,
            Gottfried Wilhelm Leibnitz, Johann Gottlieb
            Fichte, Arthur Schopenhauer, Martin Heidegger,
            Theodor W. Adorno)

69.            Säveltäjät (Johann Sebastian Bach, Ludwig van
            Beethoven, Richard Wagner, Georg-Friedrich
            Händel, Johannes Brahms, Felix Mendelssohn
            Bartholdy, Robert Schumann)

70.            Maler (Albrecht Dürer, Caspar David Friedrich,
            Max Liebermann)

71.            Kuninkaat ja keisarit (Kaarle 1. suuri, Friedrich
            punaparta, Friedrich II. preussilainen ("Friedrich
            suuri"), keisari Wilhelm II.)

72.            Poliitikot (Otto von Bismarck, Adolf Hitler,
            Konrad Adenauer, Willy Brandt, Helmut Schmidt,
            Helmut Kohl, Angela Merkel)

73.            Johannes Gutenberg (kirjapaino)

74.            Martin Luther (uskonpuhdistus)

75.            Toinen maailmansota

76.            Saksan armeija

77.            Holocaust

78.            Päivän uutiset

79.            Kettu

80.            Derrick

81.            Lelut (Steiff-nallet, Playmobil, Fischer Technik)

82.            Pohjanmeri, Itämeri

83.            Syltin und Rügenin saaret

84.            Saksan joet (Rein, Elbe, Tonava)

85.            Alpit

86.            Linnat, kirkot ja muistomerkit ( Neuschwansteinin
            linna, Kölnin tuomiokirkko, Dresdenin
            tuomiokirkko, Brandenburgin portti, parlamentti)

87.            Münchenin Oktoberfest

88.            Grimmin sadut

89.            Joulumarkkinat

90.            Karnevaaliaika

91.            Kansanmusiikki (Heino)

92.            Electropop (Kraftwerk)

93.            Nahkahousut

94.            Skat

95.            Puutarhatontut

96.            Siirtolapuutarhat

97.            Tee-se-itse/rakennusliikkeet

98.            Grilllaaminen

99.            Rantatuolit

100.         Koirat (saksanpaimenkoira, mäyräkoira, dogge,
            dobermann, rottweiler)
.
.
.
.
.

lauantai 5. elokuuta 2017

Mihin katosi sivistyksemme?


Tyrmistyneenä luin Rax Rinnekankaan kirjaa ”Kadonnut kieli”. Kielenopettajana ja yleensäkin kielistä kiinnostuneena toki jo tuollainen otsikko kiinnittää huomioni. Ja voi, mitä tämä mies kirjoittakaan! Kuin suoraan sitä, mitä olen jo jonkin aikaa miettinyt ja - pelännyt pahinta.

Me tiedämme, että suomalainen nuoriso roikkuu netissä ja että yliopiston opettajien mielestä iso osa edes yliopisto-opiskelijoista ei enää osaa kirjoittaa. Koululaitoksemme auttaa kehitystä poistamalla kirjat ja pakottamalla kaikki lapset käyttämään tablettia.

Onhan Suomessa ennenkin virheitä tehty. Nyt kun on poistettu kaunokirjoitus, poistetaan kirjallisuuskin - ja sen myötä kieli.

Suomessa on puolue, joka sanoo ajavansa Suomen etua. Minä näen, että se ajaa omaa valtaansa ja etupäässä Amerikan etua. Sielläkin keskitytään kuluttamaan englanninkielistä aamusta iltaa, jokapäiväinen kielemme on muuttumassa fingelskaksi, varsinaista kulttuuria, jonka perusta on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, yritetään murentaa kaikin keinoin. Eiikö heidän ja meidän kaikkien pitäisi nimenomaan pyrkiä vahvistamaan omaa kieltämme ja kulttuuriamme sen sijaan, että yritämme sitä kaikin keinoin heikentää?

Mitenkähän moni suomalainen pystyy enää lukemaan kirjallisuutta jollain muulla valtakielellä kuin englanniksi? Ja yleensäkään mitään muuta kuin viihdekirjallisuutta? 

Olin englantilaisen kirjakerhon jäsen pari vuosikymmentä ja ostin usein, en ihan joka kuukausi englanninkielistä kirjallisuutta kielitaitoani ylläpitääkseni. Totean, että vaikka puhun englantia kyllä sujuvasti, lukeminen ei aina ollut lainkaan helppoa. Se johtuu siitä, että englannin kieli on ihan muuta kuin kouluenglanti: vaikka kielioppi on helppo, sanasto on monikerroksinen.

Rinnekankaan mukaan suomalaiset eivät arvosta kääntäjän työtä eivätkä siis lue käännöskirjallisuutta. Väite, että alkuperäinen teksti on aina parempi kuin käännös, ei mielestäni pidä lainkaan paikkaansa. Hyvä käännös on aina uusi taideteos ja itse asiassa kannattaa lukea molemmat.

Suomalaiset ovat Rinnekankaan mukaan kadottaneet juurensa. Kun kerran käännöskirjallisuutta ei ole, saamme aikaan sisäänlämpiävän yhteiskunnan, jonka kieli köyhtyy. Meidän sivistyksemme kehto on Keski-Euroopassa.

Siteeraan: ”Julminta on se, että vain ikuisen Neuvostoliiton voiman pelko eli kansallisen itsenäisyytemme menettämisen hirveä pelko havahduttaa meitä suomalaisia aika ajoin ajattelemaan kansallisen olemassaolon säilymisen ehtoja. Mutta kasvavaa ulkopuolisuutta suhteessa koko eurooppalaiseen kulttuurilliseen todellisuuteen ja kirjallisuuteen mikään pelon sysäämä ajatus ei poista.

Meillä on hyvin pitkä matka jopa täysin yksinkertaisen vastavuoroisuuden – Immanuel Kantin filosofian – sisäistämiseen. Sen johdosta: Kun Suomi sulkee itsensä – tietoisuutensa ja ymmärtämisensä, kirjakauppansa ja kotinsa – keskieurooppalaiselta kirjallisuudelta, niin miten meillä on ylipäänsä edes oikeutta olettaa, että yksikään keskieurooppalainen kustantamo julkaisee tuntematonta suomalaista kirjallisuutta - ranskaksi tai saksaksi?
Tätä muutosta edistäisi ratkaisevalla tavalla jo se, kun valtakunnan tasolla toimivan suppean perusmedian sisältä syntyisi ja kehittyisi vuona 1946 perustetun saksalaisen Die Zeit –laatuviikkolehden veroinen, eri yhteiskuntien ja kansainvälisten todellisuuksien kaikkia ydinaloja – kulttuureista tieteisiin, politiikasta talouskysymyksiin – analysoiva, paperille painettu laatulehti, joka ilmestyisi valtakunnallisesti korvaten nykyisen paperille painetu lehdistön, josta osa kuolee virtuaalisen tiedovälityksen seurauksena tulevina vuosina. ”


Niin. Minä(kään) en luota suomalaiseen mediaan. Toimittajat tekevät juttujaan siten, että ne myyvät. Eivät useinkaan ota asioista selvää. Ja ne myyvät vain, jos ne sisältävät sensaatioita...